Tämä ei ole minun kirjoittamani, ikävä kyllä. Ei sisällä kliseitä.

---

Rokkarit – Pääasiallinen tehtävä on kasvattaa omaa charmia ja iskeä naisia/miehiä väsyneillä elämäntarinoilla. Jos ylittää 27 vuoden iän, heiluu lavoilla 80 vuotiaaksi asti.

Räppärit – Kritisoivat systeemiä ja uhoavat, potkivat seiniä, kunnes alkavat polttaa pilveä ja löytävät universaalin rakkauden. Tämän jälkeen räp - henkilöt jakaantuvat joko raitistuneisiin elämäntietäjiin tai katu-uskottaviin sekakäyttäjiin. Sekakäyttäjien kuolemasta ei uutisoida koskaan.

Metallityypit – Tiedostavat, että maailma on paha paikka, tunteiden ilmaisu vaikeaa ja tuntevat synkän möykyn sisällään, jonka kanavoivat örisemällä ulos. Loppuaika menee kaljaa juodessa ja puujaloille nauraessa. Kuolevat onnellisina ja harmaantuneina. (Ellei erehdy polttamaan kirkkoa/murhaamaan.)

Proge-rokkarit – Kyynisiä ja kyllästyneitä herkistelijöitä jotka keskittyvät yhteiskunnan ongelmien sijaan musiikin luomisen älyllisiin haasteisiin. LSD-tv aina mukana. Itsemurhariski.

Blues-veikko – Melankolinen sivustaseuraaja ja matkailija. Rakastaa naistaan joka aamu kun herää. Nauraa paljon. Vaikka keho kuolee, jää blues-veikon nauru kaikumaan atmosfääriin.

Jazz- hemmot – Neuroottisia, nuotteihin seksuaalista vetoa tuntevia älykköjä, jotka osaavat näytellä rentoa tyyppiä vain lavalla esiintyessään. Katoavat mystisesti.

Popparit – Hyvännäköisiä ja trendikkäitä, eikä maailman tuska kosketa muutoin kun oma suhde menee pieleen tai koira kuolee. Puhtaita ja viattomia stringeissä tai ilman. Harrastavat hyväntekeväisyyttä. Tukehtuvat kokaiiniin.

Hevi-hyypät – AD/HD potilaita. Juovat kossua. Yleisin kuolinsyy omiin hiuksiin tukehtuminen.

Punkkarit / Emot – Tylsistyneitä hyvinvointinuoria, jotka vihaavat yhteiskuntaa enemmän kuin itseään. Asenne ja hakaneulat ovat pääasiallinen osa talenttia. Valtavat hakaneulamäärät sekoitettuna maapallon magneettikenttään aiheuttavat usein sen, että he hautautuvat elävältä.

Klassiset säveltäjät – Kukaan ei tiedä niistä mitään. Yleensä kuuroja/ sokeita. Kykenemättömiä kuolemaan.

Elektroninen – Kaksi aivosolua, joista yksi rakentaa biittiä. Toinen ajattelee tissejä. Kolmas lähti ostamaan MDMA:ta, eikä koskaan palannut. Lopulta toinenkin aivosoluista alkaa ajattelemaan tissejä, eikä säveltäjällä riitä enää resurssit elämiseen.

Suomi-iskelmä – Alkoholisoitunut ihmissuhteissaan epäonnistunut kylän lempimies. Ei unohdu koskaan. Kuolee itsesääliin.