Tässä rupesin pohtimaan sotilasasioita ja Nato-intoa. Olen paljon kuullut, että Suomen pitää ehdottomasti liittyä Natoon tai hukka perii eikä meillä ole mitään muuta toivoa. Vaan minäpä heräsin presidenttiehdokas Trumpin irralliseen lauseeseen, ettei kaikki jäsenmaat voi luottaa Naton apuun elleivät ole maksaneet riittäviä takeita ja täyttäneet sopimuksen ehtoja. Paremmin en osaa tätä lausetta kirjoittaa koska olen vain tavallinen mummo mutta osaan kyllä ajatella mitä tällaisesta voi seurata jos Trump sitten jonakin päivänä on Yhdysvaltain presidentti ja päättää asioista.

Jos Suomi liittyy Natoon, voimme varmasti sanoa hyvästit meidän ja Venäjän väliselle ymmärrykselle ja ystävyydelle. Olemme sen jälkeen lopullisesti Venäjälle vihollismielinen valtio. Tällöin on Suomen saatava olla täysin varma tästä ikuisuuteen siitä, että Nato sitten myös tarvittaessa tulee ja pelastaa tai ainakin on huudeilla tarpeeksi vahvasti, ettei Suomella ole suurempia uhkia.

Jos Suomi sitten liittyy Natoon, on se vähän kuin luottaisi käytettyjen autojen kauppiaaseen, joka innokkaana nyökkäilee, että joo toimii se auto, osta vaan se nyt heti ja lähde ajelemaan. Lopputulos on, että auto joko toimii tai sitten ei. Kaikkihan on niin kauan hyvin kun missään ei mieli muutu ja lupauksissa pysytään mutta lupaukset on aina sitä mistä se sanakin kertoo: lupaus. Ei mitään konkreettista, vaan hyviä aikeita, suorastaan tyhjiä puheita kunnes tulee lunastuksen aika. Sitten vasta selviää minkä arvoinen on lupaus.

Varmasti jotkut suurvallat, en sano nyt nimiä, virallisesti toimivat "maailman vapauden puolesta" mutta jos vähän pintaa raaputetaan, tulee siellä vastaan sanapari "oma etu". Kuka takaa, että jos jonkun suurvallan edun mukaista on uhrata Suomi, etteikö Suomea uhrattaisi? Tulee mieleen muuan Molotov-Ribbentrop -sopimus, jossa etupiirit jaettiin salaisessa sopimuksessa ja mitä siitäkin sitten seurasi ja mikä sopimus piti ja mikä ei.

Entä sitten kun ollaan Natossa ja riippuvaisia siitä? Koska olen ihan huuhaamummo näissä asioissa ja kärsin vakavasta vainoharhasta, epäilisin heti, että sittenhän Mahdollinen Yhdysvaltain Presidentti Trump joku aamu herää pinna kireällä ja päättääkin, ettei me nyt enää jeesata Suomea ollenkaan kun se ei ole maksanut riittävästi rahaa Natolle. Siinä sitä sitten ollaan. Ystäviä ei ole lähimailla kirjaimellisesti ja voi tulla opetuksen paikka.

Koska olen myös kaikkien alojen asiantuntija ja minulla on ratkaisu useimpiin asioihin, ehdotankin, että jos jatkettaisiin vuoropuhelua naapurin kanssa kuten ennenkin ja lyötäisiin karhun kanssa kättä muttei painittais. Meidän kuitenkin on elettävä tässä naapurissa ja kun se ns. moraali elää muillakin niin miksi ei meilläkin. Lopetetaan kaikenlaiset kauppasaarrot sun muut. Antaa palaa vaan sillä kuitenkin siinä kohtaa kun jotain tapahtuu niin me olemme sillä vyöhykkeellä, ettei kukaan voi/halua tehdä yhtään mitään.

Nyt alkoi ärsyttämään. Aloin epäillä, etten nyt tiedäkään ihan kaikkea ja nämä ovat monimutkaisempia asioita kuin tajuankaan. Voiko todellakin olla näin! Jessus! Ei pitäisi kaiken maailman mummojen vaivata mieltään tällaisilla asioita vaan pehmittää lisää päätä näillä helteillä. Vaan täytyy kyllä sanoa, että alan jo ymmärtää kärsineen näköisiä maailman johtajia kun he työkseen lilluvat tällaisissa kuvioissa mistä ei saa mitään tolkkua.