Katsoin juuri huumaantuneena yhden jakson sairaalasarjaa nimeltä Holby City. Se oli varsin mielenkiintoinen ja kertoi paljon realistisia tarinoita sairaalan arjesta.

 

Kaikki lääkärit on mielisairaita tai terminaalivaiheen syövässä tai alkoholisteja. Hoitajat käyttää kokaiinia tai potilaiden lääkkeet ja hässivät lääkäreiden kanssa kuolevien potilaiden vieressä. Ihmekös potilaat yleensä ovat kuolevia kun ei niitä kukaan ehdi sekoilun seassa hoitaa. Mm. sairaalan johtava sydänkirurgi on tupakalla toisen lääkärin kanssa ja yhtäkkiä sanoo tälle, hei käy kuule sinä hoitamassa se sydänleikkaus, se alkaa vartin päästä. Mun pitää mennä itkemään autoon mun hajonnutta parisuhdetta. Okei. Toinen lääkäri tumppaa tupakan ja lähtee hommiin.

 

Kaikki mahdolliset välienselvittelyt ja iskuyritykset tehdään järkyttyneen potilaan vieressä, joka haukkoo happea koska raivoavat sairaalan työntekijät ovat vahingossa repineet hengityslaitteet näiltä irti huudon ja tappelun seassa.

 

Sairaalan kirurgit yleensä pyörtyvät leikkauksissa eri syistä: jollakin on parisuhdeangsti, toisella on kotihuolia ja kolmannella on harvinaisen trooppisen bakteerin aiheuttama ripuli. Samaan aikaan kun yksi hoitaja piilottelee toverihoitajansa kilon kokaiinipussia vaatekaapissaan, lääkäri vetää terävällä puukolla hoitajattaren naaman paskaksi ja sitten päättää tehdä väkisin ja nukuttamatta tälle kauneusleikkauksen palauttaakseen naisen kauneuden. Lääkäriä ei kiinnosta, että hoitaja yrittää huutaa apua turhaan koska hullu lääkäri on teipannut naisen suun kiinni jossain vaiheessa puukotuksen ja leikkaussaliin raahaamisen välissä. Yleensä sairaalan kaikkiin leikkauksiin tunkee lukuisa joukko random-tyyppejä huutamaan ja haukkumaan leikkausta tekeviä lääkäreitä mutta tietysti juuri tällä kertaa ovi oli jostain syystä kiinni, eikä väkisin leikattavaa hoitsua päästy auttamaan. Koko henkilökunta huutaa oven takana ja potilaat soittavat hälytyskelloja hädissään.

 

Selviääkö henkilökohtaiset ongelmat? Jääkö kokaiini-hoitaja kiinni? Alkaako kaikki mennä viimeinkin hyvin? Ei varmaankaan ennen kuin koko sairaalan henkilökunta katsoo peiliin tajuten, että heidän pitää tehdä jotain henkilökohtaiselle elämälleen. Kunhan eivät vaan tee sitä sairaalan psykiatrin vastaanotolla, tämä kun on juuri kaapannut sairaalasta keskosen siirtääkseen sen maksan veljelleen, joka makaa koomassa aseman vessassa.