Kuulemma tytötkin voivat soittaa bassoa ja tehdä vaikkapa puutöitä! Ooooh! En tiennyt tätä ennen kuin joku opetusalan tärkeä ihminen kertoi. Kohta ei kouluissa puhuta tytöistä eikä pojista, ehkä siis vain henkilöistä. Ei korosteta enää kenenkään sukupuolta ja se varmaan on hyvä idea, en tiedä siitä mutta minua oppineemmat ovat sitä mieltä.

On alkanut vaan tuntua aika hankalalta ilmaista itseään nykyisin. On alkanut muodostua iso lista sanoista, tavoista puhua asioista ja säännöistä miten ei saa ainakaan sanoa tai on milloin mitäkin rasistista apinanälyiseen tyyppiin. Jotkut ovat ottaneet oikeudekseen alkaa määritellä miten ihmiset saavat puhua ja ilmaista itseään ja tekevät tätä, jottei ketään loukattaisi ja jotta puhuttaisiin "oikein": Rasittaa ihan hirveästi kun pitää kontrolloida kaikkea miten puhuu ja mistä puhuu. Olenkin jo tehnyt periaatepäätöksen, että ilmaisen oman mielipiteeni siten kun sen ilmaisen mutta pyrin puhumaan asioista enkä ryhdy henkilöön. En voi olla vastuussa kaikkien henkisistä kärsimyksistä ja loukkaantumisista tai kohta olen jossain traumaterapiassa itsekin kun kaiken aikaa kyylään sanomisiani ja tekemisiäni. En tahallani loukkaa enkä provosoi ja ylenpalttisesti ärsyttää jos jostain on jotain mieltä niin yleinen ojennus tilanteessa on: älä ala tuomita muita ihmisiä tai miten sä voit noin ajatella. Hyvänen aika, yleensä puhun asioista ja voin olla eri mieltä mutta en puhu henkilöistä. Voin olla mitä mieltä milloinkin mutta kun asioista saa keskustella ilman torjuntataistelua voin alkaa ajatella toisinkin. Nytkin menin ihan sekaisin, että mitä minä oikein sanon ja kuvailen kun en tajua enää itsekään.

Katselin tänään lapsenlastani. Tuo 2-vuotias poika melkein tärisi onnesta kun näki jonkun kadunlakaisukoneen ja huudahteli hurmiosta, ilo meni ylenpalttiseksi kun bussikin kulki ohi. Sitä reaktiota oli kiva katsoa mutta tietysti minun olisi pitänyt mennä kyykkyyn lapsen viereen ja puhutella häntä rauhallisesti ns. aikuisesti, että älä henkilöhyvä katsele tuollaisia koneita, katso tätä barbia tässä minun kädessä! Älä vaan ole pieni poika vaan henkilö! Ei kaikkien poikien tarvitse tykätä koneista eikä ns. miehisistä asioista! Ostan sinulle vaaleanpunaisen paidan! Älä kutsu minua mummoksi koska se on sukupuolesta kertova asia! Kutsu minua mömmöksi! Se ei tarkoita mitään ja on neutraali! Nimesi muutetaan ensi viikolla Päpyttimeksi koska se ei tarkoita mitään eikä kerro oletko kumpijompi, en sano kumpi ettei tule sukupuoleen viittaavia vahingollisia ajatuksia!

Mitä siitä, että tämä pieni poika oli ihan luontaisesti kiiinnostunut juuri pörisevistä koneista! Lukuisat kerrat ollaan yhdessä juostu roska-auton reittiä joka pihalle kyyläämään mitä roskakuski tekee, silmät ovat palaneet päässä kun haalaripukuinen äijä on painellut nappeja ja on kuulunut kaikenlaisia piippausääniä. Sitten on kotona tarjottu nukkea leikkeihin niin sen poika on aina heittänyt seinään ja jatkanut punaisella paloautolla leikkimistä.

Sitten taas hänen mummonsa eli minä, joka tykkäsi poikien leluista jo pienenä. Tykkäsi tapellakin tarpeen tullen. Ei hihitellyt eikä käyttänyt prinsessan kruunuja. Se oli luontaista sekin ilman että kukaan tuli minulle määrittelemään yhtään mitään. Opin puutyöt, käsityöt, remontit kaikki. Se tyttö oppi myös naiselliset elkeet, kaikenlaiset. Siitä tuli monipuolinen tyyppi ihan itsekseen. Jos tähän kehitykseen olisi joku oppinut tullut sekoilemaan ja ohjailemaan ajatuksiani, olisin varmaan itseni tuntien tahallani alkanut kehittyä kameliksi.

Tietysti on monenlaisia lapsia ja kaikki tarvitsee tukea tullakseen omaksi itsekseen. Sanoisin kuitenkin, että paino on sanalla "luontainen". Miksi Pertti ei saisi olla Pertti tai ehkäpä Utu. Jos Pertti haluaa olla perinteisen miehekäs Pertti rintakarvoineen päivineen ja tykkää kohdella naisia prinsessoina niin suotakoon se hänelle. Jos hän on sellainen luontaisesti. Mutta jos Pertti kasvatetaan neutriksi, voi hän hämmentyä kun ei voi kasvaa sisimpänsä mukaan. Jos mies on Utu nimeltään, voi hän kasvaa myös vaikka 160 kiloiseksi painonnostajaksi. Ei tämmöiset asiat määrittele asioita.

Kaikkea sitä joutuu miettimään. Kun vaan saisi olla ja kasvaa ja olla vaikka mummona. Nykyaika on niin monimutkainen, että pitäisi muka jotenkin harkita kaikki moneen kertaan ennen kuin mitään suustaan tai kynästään päästää. En aio mennä siihen junaan. Ostan pikkuäijälle junia edelleen ja hienoja autoja. Hän pitää niistä eniten.