Löysinpä hyvän kirjoituksen Pohjolan Sanomista.  Lehden pääkirjoitustoimittajan Petteri Holman kolumni Kaikkihan Helsinkiin haluavat valottaa hyvin Helsingin ulkopuolella elävän ihmisen ajatuksia kaikille niille etelän ihmisille, jotka paasaavat, ettei kukaan halua asua kehä kolmosen ulkopuolella. Että nyt muu Suomi tyhjäksi, että voidaan innovoida, tehdä rahaa, kehittää, öööö.... Kaikki suomalaiset kehäkolmosen sisälle asumaan, että turha inistä kun haluatte asua siellä periferiassa, kärsikää tai tulkaa tänne.

Monet näistä paasaajista tulevat myös paikalle heti kun tarvitsee "suojella luontoa" esim. Lapissa, jonne kerran aikoinaan yritettiin tehdä tietä, joka lyhentäisi paikallisten asukkaiden päivittäistä työmatkaa 70 km sekä tiestä tulisi turvallisempi asfalttitie. Siellä nämä riekkujat silloinkin olivat paikallisia opettamassa miten pitää Lapissa elää, että tätä tietä ei pidä tehdä vaan luontoa suojellaan nyt määrätietoisesti. Ei tarvitse välittää niistä paikallisista yrittäjistä, jotka tietä pääsivät tekemään, he voivat kyllä huolehtia perheestään ja laskuistaan ihan jollain muilla keinoin kuin omalla elinkeinollaan. Ihan samat sanat myös niille ihmisille, jotka kävivät töissä "läheisessä" turistikeskuksessa palvelemassa näitä etelän hetelmiä, kyllä teillä nyt ylimääräinen työmatkatunti menee sujuvasti suuntaansa, onhan teillä kauniit maisemat. Paasaajat olivat vähällä saada turpaansa kun paikalliset hermostuivat kunnolla ja oli yhtä jännitysnäytelämää kuunnella radiolähetystä, että milloin alkaa poksumaan.

Kyllä näitä tietäjiä riittää Suomen maassa. He näyttävät olevan näitä kuuluisia kuplassa eläviä tyyppejä, jotka väsyneen tyytyväisen näköisinä "kokevat" kulttuuririennoissa, tietävät ratkaisut kaikkiin ongelmiin ja todellakin sieltä omasta kokemusmaailmasta/kokemattomuusmaailmasta (voitte valita oikean vaihtoehdon) osaavat neuvoa jokaista ihmistä miten tulee elää. Ratkaisut näyttävä aina olevan jonkin sortin holhoamista ja muiden puolesta tietämistä. Tästä tulisi minultakin pitkä valittava paasaus mutta en jaksa.

Haluan vain ilmaista suuren ja vilpittömän kunnioitukseni erityisesti Lapin ihmisiä kohtaan. He siellä jaksavat sinnikkäästi pitää yllä omaa elämäntapaansa, että saavat elää rauhassa ja suojella ihan aidosti sitä luontoa ihan jokapäiväisessä elämässään. Mitä minä heitä tunnen, en voi kuin rakastaen hymyillä vaikka välillä ottavatkin lujasti hermoon. He lempeän huvittuneesti ja joskus vähän rajummin avasivat minun silmäni näkemään omat eteläiset turhanpäiväiset vouhotukseni ja niiden huvittavuuden. He opettivat miten olla läsnä tässä ja nyt. Ne ihmiset pärjää luonnossa vaikka silmät kiinni ja suu auki, eivät tyhjää paasaa vaan tekevät mitä täytyy. He ovat ihan täysin järkeviä ja oikeustoimikelpoisia ihmisiä, jotka kyllä osaavat itse ajatella ja päättää missä haluavat asua ja elää. Ja paasaajat voivat todellakin paasata vain omasta puolestaan, kiillottaa kuplaansa ja olla siellä hapettomassa tilassa. Se hapettomuus on alkanut jo vaikuttaa kun puheita kuuntelee.